Viikko 19 Teema: Henkilöbrändi ja Työnantajamielikuva
Henkilöbrändi ja Työnantajamielikuva
Tässä tekstissä kuvaan kohdeyritykseni ( UPM Kymmene Oyj ) työnantajamielikuvaa sekä millaisia henkilöbrändejä yrityksessä on. Ennen itse tehtävään pureutumista määrittelen, mitä edellämainitut termit tarkoittavat.
Henkilöbrändi
Henkilöbrändi on ihmisen maineen, imagon ja taitojen yhteenveto, jolle on syntynyt jonkin asteinen tunnettuus laajemmassa sosiaalisessa mittakaavassa. Ennen tällaisia henkilöbrändejä näkyi lähinnä politiikassa, mutta sosiaalisen median ansiosta henkilöbrändi näkyy myös yhä kasvavassa määrin muissa viitekehyksissä. Henkilöbrändin rakentaminen alkaa yksityishenkilön omasta sisältöstrategiasta eri sosiaalisissa kanavissa. Brändääjän pitää määritellä lähtökohdat, tavoitteet ja kohderyhmä. Henkilöbrändin kannalta on tärkeää, että se luo aktiivisesti uutta sisältöä kohderyhmälleen, sillä henkilöbrändin luoma sisältö on kuin yrityksen tuote. Työnantajat tarkistavat nykypäivänä ahkerasti työntekijöidensä ja potentiaalisten työntekijöidensä digitaaliset jalanjäljet, niinpä brändäämällä ja omasta imagosta huolehtimalla voidaan maksimoida positiivinen informaatio vastaanottajalle. Henkilökohtaiseen brändäykseen erikoistuvan William Arrudan mukaan henkilöbrändi kertoo, millä tavalla erotumme muista ja mikä tekee meistä uniikkeja. Kaiken kaikkiaan brändäämällä itseään pyritään vaikuttamaan siihen, mitä sinusta ajatellaan.
Lähde:
Työnantajamielikuva
Yrityksen työnantajamielikuva rakentuu henkilöstön tyytyväisyydestä, aitoudesta ja totuuteen perustuneisuudesta, tarinoista, arvoista ja identiteetistä, systemaattisesta ja hyvin suunnitellusta viestinnästä, hakijakokemuksesta, näkyvyydestä ja aktiivisuudesta. Hyvän työnantajamielikuvan omaavassa yrityksessä hakijakokemus on odotukset ylittävää ja työntekijöiden kokemukset suurelle yleisölle ovat enimmäkseen positiivisa ja arvostavia. Myös henkilöstö on motivoitunut työskentelemään asiakaslupauksen eteen ja sitä myötä asiakaskokemukset johtavat pidempiin asiakkuuksiin ja uusintaostoihin. Työnantajamielikuva rakentuu sekä työntekijöiden, että johdon näkemyksestä. Vuoden 2018 työnantajamielikuvatutkimuksesta käy ilmi, että 71% rekrytoinnin ammattilaisista konsultoinnin toimialalla kokevat, että työnantajamielikuvalla on erittäin suuri merkitys rekrytoinnin onnistumisen kannalta.
Lähde:
UPM:n Henkilöbrändi ja Työnantajamielikuva
" UPM koetaan aitona ja reiluna työnantajana, joka katsoo tulevaisuuteen. Yrityksen strategiaan uskotaan ja ammattilaiset ovat hyvin perillä UPM:n tekemisistä, tuloksesta ja jopa siitä mihin ollaan menossa. " - Universumin metsäteollisuusalan vastaava johtaja, Jonna Sjövall
Almamedia Oyj:n hiljattain lanseerattu digitaalisen työnantajamielikuvaa luotaavan Tunto-palvelun mukaan UPM:n työnantaja-arvosanan keskiarvo on 3,5, joka koostuu yhteensä 143 arviosta. Arvosteluja silmäillessä osa-alueet kuten tulevaisuudennäkymät ja uudistumiskyky, yrityksen vastuullisuus ja turvallinen toimintakulttuuri olivat monen arviojan mukaan viiden tähden arvoinen. Toisessa suunnassa pettymyksiä esiintyi johtamisessa ja esimiestyössä sekä palkoissa ja eduissa.
" Parantunut tulos kertoo siitä, että uudistuvan UPM:n tarina ja Biofore-strategia puhuttelevat nuoria. Olemme saavuttaneet opiskelijat oikealla tavalla ja olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että nuoret näkevät meidät tulevaisuuden työnantajana. UPM uudistuu vauhdilla ja nuorten innovatiivisuudelle ja rohkeudelle on meillä käyttöä. " - UPM:n henkilöstöjohtaja, Riitta Savonlahti
Universumin Suomen Ihanteellisimmat työnantajat 2017 -tutkimuksessa kuitenkin UPM nähdään eteenpäin pyrkivänä, modernina ja työntekijöistään huolehtivana työnantajana ja 6054 korkeakoulutetun ammattilaisen vastauksiin perustuvassa kyselyssä UPM oli kaupallisen puolen työnantajista kovin nousija. Kaupallisten ammattilaisten puolella UPM oli prosentuaalisesti kovin nousija koko tutkimuksessa. Tekniikka- ja luonnontiedealan yrityksissä UPM nousi kolmen kärjeen viime vuoden seitsemänneltä sijalta. Kolmanneksi kiriminen osoittaa, että uudistumishalu ja järjestelmällinen brändityö ovat tuottaneet tulosta ja vahvistavat UPM:n hyvää työnantajakuvaa.
Lähteet:
Jussi Pesonen, UPM Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja
Jussi Pesonen on toiminut UPM Kymmene Oyj:n toimitusjohtajana tammikuusta 2004 lähtien ja hän kuului myös yhtiön hallitukseen maaliskuusta 2007 alkaen maaliskuun 2020 loppuun asti. Hän on koulutukseltaan prosessiteknologian diplomi-insinööri Oulun yliopistosta. Vuonna 1987 hän tuli UPM:n palvelukseen tuotantoinsinööriksi ja työskenteli useissa eri tehtaissa edeten nopeasti johtotehtäviin eri paperitoimialoilla kuten sanomalehtipaperit- tuoteryhmän johtajana, yhtiön paperitoimialojen operatiivisista toiminnoista vastaavana varatoimitusjohtajana sekä toimitusjohtajan varamiehenä vuosina 2001-2004.
Jussi Pesonen on brändätty asiantuntevana toimitusjohtajana, sillä hän on itse aloittanut uransa ihan perus tehtävistä UPM:llä. Tämä on mahdollistanut hänelle laajan ymmärryksen yhtiön toimintamallista ja toimintakulttuurista. Monissa yrityksissä ongelmat ovat lähtöisin johdon tietämättömyydestä siitä, millainen arki työntekijöillä on, mitä haasteita esiintyy työntekijöiden arjessa sekä mitä työntekijät odottavat johdolta. Helppoja kysymyksiä, kun nopeasti vilkaisee ja tietenkin näihinkin voidaan vaikuttaa erilaisilla kyselyillä ja muilla työkykyä edistävillä toiminnoilla, mutta itse näen asian olevan ihan eri tasolla silloin kun johdolla on itsellään aikaisempaa kokemusta niin sanotun " perus duunarin " arjesta. Työkokemuksen lisäksi Pesonen on Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston hallitusten puheenjohtaja sekä Metsäteollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen. Näiden vastuutoimien lisäksi Pesonen kuuluu moneen muuhun järjestöön, mitkä edistävät hänen henkilöbrändiään vaikutusvaltaiseksi, kunnianhimoiseksi sekä metsäalan guruksi.
Lähteet:
Henkilöbrändäyksen ja työnantajamielikuvan merkitys UPM:lle
Henkilöbrändäys sekä työnantajamielikuva tukee UPM:n toimintaa vastuullisena yhtiönä. Oikein tuotetulla henkilöbrändäyksellä erotutaan muista metsäteollisuuden toimialalla toimista yrityksistä sekä samalla vakuutetaan asiantuntevuudesta. UPM:llä se on erittäin tärkeä työkalu, sillä heillä on useita eri liiketoimintoja eri segmenteillä ja asiantunteva toiminta jokaisella segmentillä on ehdotonta. Säilyttääkseen markkinajohtajan aseman vaaditaan työntekijöitä, kuinka hauskalta se kuulostaakin. Metsäteollisuuteen työllistyviä usein kuvitellaan ainoastaan olevan insinöörejä ja muita tekniikan alalla toimivia työntekijöitä, mutta näin se ei kuitenkaan ole. UPM:kin on moneen eri alaan erikoistuineita työntekijöitä ja oikeanlaisella työnantajamielikuvalla tavoitetaan heidät ja erittäin onnistuneella työnantajamielikuvalla annetaan työtä hakeville semmoinen mielikuva " Tästä et halua jäädä paitsi ". Itselläni herää kuitenkin kysymys ja jaan sen teillekin, työnantajamielikuvan suunnitteluvaiheessa onko main focus massan tavoittelemisessa vai yksittäisten taitojen metsästyksessä?
Kommentit
Lähetä kommentti