Kansantalous: Julkisyhteisöt ja Verotus
Julkisyhteisöt ja Verotus
Tässä tekstissä kuvailen julkisyhteisöjen ja poliittisten päätösten vaikutuksia UPM:n toimintaan sekä muihin yrityksiin. Tämän lisäksi selvitän millaisia eroja verotuksessa on EU-maiden välillä. Ennen itse tehtävään pureutumista kerron mitä ovat julkisyhteisöt ja verotus.
Julkisyhteisöt
Julkisyhteisöt on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin suorittamaan julkista hallintotehtävää. Julkisyhteisöt ovat laajassa merkityksessä julkishallinnon organisaatioita, eli ne ovat osa Suomen julkishallintoa. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä ja käyttävät julkista valtaa, kuitenkin julkisyhteisöt eivät voi vapaasti määrätä tarkoitustaan eivätkä yleensä saa vapaasti valita jäseniään. Tärkeimmät julkisyhteisöt ovat valtio ja kunnat. Ne ovat julkisoikeudellisina oikeushenkilöinä itsenäisiä ja niillä voi olla nimissään oikeuksia sekä velvollisuuksia ja tällöin julkisyhteisöjen jäseniä ovat valtion asukkaat ja kunnan asukkaat.
Lähteet:
Mitkä julkisyhteisöt vaikuttavat eniten UPM:n toimintaan?
Vaikuttavimpia julkisyhteisöjä UPM:n toimintaan ovat valtio, kunnat, metsäkeskus sekä metsänhoitoyhdistys. Metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön nouttamista. Tehtävänä on edistää kestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja sekä neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Toimintaa ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Metsäkeskus tarjoaa myös palveluitaan kuten erilaisia koulutustapahtumia joiden avulla varmistetaan oikeaoppista metsänhoitoa ja vältytään samalla metsätuhoilta. Metsänhoitoyhdistykset koostuvat metsänomistajista ja he rahoittavat sekä hallinnoivat metsänhoitoyhdistyksien toimintaa tavoitteenaan edistää ja valvoa alueellaan yksityismetsätaloutta. Metsänhoitoyhdistys yhdistää metsänomistajat, metsäasiantuntijat sekä metsäteollisuuden alalle pyrkivät työntekijät. Metsänhoitoyhdistykselle voi liittyä jäseneksi, josta saa sitten erilaisia etuja kuten maksutonta lakineuvontaa.
Lähteet:
Millaisia asioita poliittisessa päätöksenteossa on tällä hetkellä esillä?
Tällä hetkellä poliittisessa päätöksenteossa eniten esillä on ollut tukipaketit yrittäjille, työntekijöille sekä työttömille. Viimeaikoina eniten on esiintynyt ravintola-alaan liittyvistä päätöksistä ja niihin vaadittavista muutoksista. Hallituksen tietämystä ja pätevyyttä on kyseenalaistettu varsinkin torstaina 7.5.2020 esitetty tukipaketti, joka on suunnattu ravintoloille sekä sitä miten esimerkiksi Business Finlandin tarjoamaan lainalliseen innovaatiotuen sijaan pitäisi antaa suoria avustuksia yrityksille. Matkailu- ja ravintola-alan toimitusjohtaja Timo Lappi on myös toivonut, että ravintoloiden tukipakettiin tehdään vielä muutoksia.
" Tuntuu, ettei hallituksella ole tietoa yleensä yrittämisestä ja ravintolatoiminnasta. " Harry Harkimo, Liike Nyt puolueen puheenjohtaja sekä kansanedustaja
Uutinen:
Verotus
Verot ovat pakollisia maksuja joita kerätään useista eri kohteista, mutta laissa on määrätty kuitenkin tiettyjä kohtia missä veroa ei suoriteta kuten rahoituspalvelun myynnistä ( Arvonlisäverolaki 4 Luku 41 § ). Kerätyillä varoilla rahoitetaan julkisten sektoreiden toimintaa sekä muita kansalaisten tarvitsemia palveluja ja veronmaksajana ei voi päättää, mihin juuri omat veroeurot käytetään vaan verot kootaan yhteiseen kassaan, josta ne ohjataan eri kohteisiin. Verot voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: välillisiin ja välittömiin veroihin. Välilliset verot, kuten arvonlisävero tulee periä tuotteen ostajalta hankintahetkellä ja välittömät verot kuten tulovero taas maksetaan suoraan verottajalle. Verotuksella voidaan myös ohjailla ihmisten kulutustottumuksia toivottuun suuntaan. Pohjoismaat ovat korkean verotuksen maita, sillä yhteiskunta rahoittaa yleishyödyllisiä toimintoja verotuloin ja maissa joissa verotus on alhaisempi, jokainen kansalainen joutuu maksamaan tarvitsemistaan palveluista itse.
Tulovero tarkoittaa valtiolle maksettavaa prosenttiosuutta ansiotuloista.
Kulutusvero ovat välillisiä tavaroiden ja palveluiden käyttöön kohdistuvia veroja.
Kiinteistövero joka perustuu maan tai rakennusten arvoon
Tullimaksuja joita maksetaan maahantuoduista tavaroista, tarkoituksena tukea kotimaista toimintaa
Ympäristövero on maksu, joka lisätään saastuttavia tuotteita tai terveydelle haitaksi olevista tuotteista ja palveluista, tarkoituksena vähentää halua kuluttaa ja tuottaa niitä
Pääomatulovero on vero pääomatulosta, jonka sijoittaja saa myydessään pääomahyödykkeen ostohintaa korkeampaan hintaan
Perintövero on vero, jonka perijä maksaa toisen henkilön kuoleman jälkeen siirtyneistä varoista tai omaisuudesta
Lahjaveroa on suoritettava lahjasta, jonka arvo on 5000 € tai enemmän.
Lähteet:
Eroja verotuksessa EU-maiden välillä
EU ei suoraan osallistu veronkantoon eikä EU-maiden veronkantojen määrittämiseen, vaan kansalaisten verojen määrästä kuten myös verovarojen käytöstä päättää kunkin maan hallitus. EU kuitenkin valvoo kansallisia verosääntöjä joiltakin osin, etenkin EU:n yritys- ja kuluttajapolitiikkaan liittyvillä aloilla. Näin varmistetaan tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaus liikkua EU:n sisämarkkinoilla, verotuksella ei anneta jonkin maan yrityksille kohtuutonta etua muunmaalaisiin kilpailijoihin nähden sekä verotus ei ole syrjivää muiden EU-maiden kuluttajia, työntekijöitä tai yrityksiä kohtaan. Kokonaisverokannassa EU-maiden välillä huomataan vuoden 2018 tilastojen mukaan huomattavia eroja, joista suurin kokonaisverokanta on Ranskassa (46,5%) ja alhaisin verokanta Irlannissa (22,6%). Välittömien verojen prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteesta on suurimmillaan Tanskassa (29,1%) ja alhaisimmillaan Romaniassa (4,9%). Välillisien verojen prosentuaalinen osuus bruttokansantuotteesta on suurimmillaan Ruotsissa (22,4%) ja alhaimmillaan Irlannissa (8,0%). Verokiila yhdelle perheettömälle työntekijälle on korkein Unkarissa (44,6) ja matalin Ranskassa (15,2%). Suurin arvonlisäverolaki on myöskin Unkarissa (27%) ja matalin on Luxemburgissa (17%). Korkein kulutusvero on jälleen Unkarissa (26,4%) ja alhaisin Espanjassa (13,8).
Lähteet:
Onko UPM hyödyntänyt eri maiden verotusta?
Kansainvälisen kaupan ja globaalitalouden mukana pakostakin joko hyötyy tai kärsii eri maiden verotuksesta. Pääosin UPM on sijoittanut kuitenkin toimintansa maihin jossa verot ovat alhaisia.
Kommentit
Lähetä kommentti