Kansantalous: Työllisyys
Työmarkkinat
Tässä tekstissä käsittelen työmarkkinoita ja sen vaikutuksia kansantalouteen, mutta ennen tätä tarkennan työmarkkinaa käsitteenä.
Mitä on työmarkkinat, mitä toimijoita työmarkkinoilla on ja mikä on niiden tehtävä?
Työmarkkinoita, kuten monia muitakin markkinoita voidaan tarkastella kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ihmiset tarjoavat työtään ja työnantajat kysyvät työtä eli palkkaavat työntekijöitä. Työmarkkinoilla työvoimapanokselle eli työntekijän tekemälle työlle määräytyy hinta, mikä on työntekijän palkka.
Työvoiman kysyntä
Työnantajan kiinnostuksen kohteena on tuotoksen lisäys, joka työntekijän työpanoksen avulla on mahdollista saada aikaan. Tämän tuotoksen lisäyksen työnantaja pyrkii myymään hyödykemarkkinoilla ja saamaan siitä hyödyn eli voiton. Työvoiman kysyntä eli työnantajan päätös palkata työntekijä on, siten johdettavissa siitä miten hyvin yrityksen hyödykkeet tai palvelut menee kaupaksi. Kiteytettynä työvoiman kysyntä perustuu yrityksen palveluiden tai tuotteiden kysyntään.
Työvoiman tarjonta
Kuten jo todettiin, niin työntekijän palkka on korvausta hänen tuotantopanoksensa käytöstä. Samalla palkka on myös korvausta menetetystä vapaa-ajasta ja vapaa-aika on myös hyödyke, jota halutaan kuluttaa. Työvoiman tarjonnan heikkous johtuu usein siitä että palkka ei vastaa tehdyn työn arvoa, mutta on ihmisen kuitenkin itse päätettävä, millaisen palkan ja vapaa-ajan yhdistelmän hän haluaa sekä minkälaisen palkan kokee tehdyn työn arvoksi.
Työmarkkinoiden tasapaino
Talousteorian perusmallissa työmarkkinoiden tasapainolla tarkoitetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhdistymistä. Tiettyyn palkkatasoon yhdistyy tietty työpanoksen eli työllisyyden määrä, mikä tuottaa hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle. Mitä kysytympää työvoima on työmarkkinoilla, sitä korkeammaksi työntekijän palkka muodostuu ja mitä vähemmän on kysyntää työvoimalle työmarkkinoilla on sen alhaisemmaksi työntekijän palkka muodostuu.
Työmarkkinoiden toimijat ja niiden tehtävät
Työntekijöillä sekä työnantajilla on omat työmarkkinajärjestönsä ja työmarkkinajärjestöt tekevät eri alojen työehtosopimukset. Suomessa työntekijät kuuluvat yleensä oman alansa ammattiliittoon. Ammattiliitto on valtakunnallinen sekä ammattiliitot kuuluvat keskusjärjestöihin. Keskusjärjestöt tekevät sopimuksia työnantajajärjestöjen kanssa ja niiden tehtävänä on pitää huolta toimialojen palkasta ja sosiaaliturvasta. Kaikilla paikkakunnilla on eri alojen ammattiyhdistyksiä ja niiden tehtävänä on auttaa sekä neuvoa työntekijöitä, jos heillä on ongelmia esimerkiksi työsopimusasioissa. Kolmikantainen työmarkkinajärjestelmä tarkoittaa kolmen osapuolen välistä yhteistyötä ja neuvotteluja, joka tapahtuu työnantajärjestön, ammattiyhdistysliikkeen ja maan hallituksen välillä.
Lähteet:
Työllisyyden ja työttömyyden kehitys Suomessa
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15-64 vuotiaiden työllisyysaste oli 72,6 % vuonna 2019. Miesten työllisyysaste oli 73,3 % ja naisten 71,8 %. Miesten työllisyysaste kasvoi 0,6 % ja naisten 1,2 % prosenttiyksikköä vuoteen 2018 verrattuna.
 |
| Työllisyysasteet % ja sukupuolen mukaan vuosina 1995-2019, 15-64-vuotiaat |
Työllisyyden kasvu jatkui edellisvuotta vaimeampana. Vuonna 2019 Suomessa oli 15-74 vuotiaita työllisiä keskimäärin 2 566 00, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuonna 2018. Työllisten määrä kasvoi neljättä vuotta peräkkäin. Työllisiä miehiä oli 10 000 ja naisia 16 000 enemmän kuin vuonna 2018. Palkansaajien määrä kasvoi 16 000 henkilöllä ja yrittäjien määrä kasvoi 11 000 henkilöllä. Työttömiä oli vuonna 2019 keskimäärin 184 000, mikä oli 18 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. 15-74 vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2018 keskimäärin 6,7 %, kun se vuonna 2018 oli 7,4 %. Miesten työttömyysaste laski 7,2 %:iin ja naisten 6,2 %:iin. Piilotyöttömien määrä väheni 14 000 henkilöllä vuodesta 2018. Vuonna 2019 työikäisten 15-74 vuotiaiden joukossa oli 114 000 piilotyöttömäksi luokiteltua, jotka olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti tehneet.
 |
| Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 2005-2019, 15-74-vuotiaat |
Vuonna 2019 työvoiman ulkopuolella oli yhteensä 1 378 000 henkilöä eli 33 % 15-74 vuotiaasta väestöstä. Määrä oli 4 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2018. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni eniten 55-64 vuotiaiden ikäryhmässä 9000 henkilöllä.
Työttömyyteen vaikuttavimpia tekijöitä ovat maailmantalous, koulutus sekä työmarkkinoiden tasapainoisuus. Maailmantalous työttömyyteen vaikuttavana tekijänä on suuri, sillä työvoima sekä muut vaikuttavat tekijät kuten eri maiden verotus kannustaa yrityksiä siirtämään toimintaansa ulkomaille ja tähän mielestäni pitää saada muutosta tukemalla enemmän kotimaisia yrityksiä rahastamisen sijasta. Taloustieteilijät ja virkamiehet ovat esittäneet seuraavia kymmentä työllisyystoimea edistäviä toimenpiteitä.
- Työttömyysturvan leikkaaminen esimerkiksi lyhentäämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
- Työttömyysturvan ehdoksi tiukempi velvoite hakea työpaikkoja.
- Eläkeputken poistaminen tai lyhentäminen,
- Irtisanomissuojan keventäminen, mutta tätä on kyseenalaistettu sillä samalla uusien työsuhteiden syntyminen runsastuisi luultavasti sitäkin enemmän.
- Työn verotuksen alentaminen.
- Palkkatuki, joka on tehokas etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä.
- Kotihoidon tuen lyhentäminen.
- Työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen tai muu paikallisen sopimuksen lisääminen.
- Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lakkauttaminen.
- Työttömyysturvan suojaosan korottaminen.
Lähteet:
UPM:n näkymät työvoiman suhteen nyt ja tulevaisuudessa?
" UPM:n tehtaat Euroopassa, Kiinassa ja Uruguayssa voivat olla paikkakuntiensa suurimpia työllistäjiä ja verotulojen tuojina."
Yksi tärkeimpiä työvoiman ja työllistämisen lähteitä ovat olleet opiskelijat, niinpä he pyrkivätkin olemaan haluttu työnantaja uusien työntekijöiden ja erityisesti nuorten ammattilaisten keskuudessa. Kuten monet muut yhtiöt, niin UPM:kin tarjoaa kesätöitä mikä on yksi hyvä tapa tutustua tulevaisuuden työntekijöihin ja mistä monet jäävätkin vakituisiksi työntekijöiksi. Erityisesti opiskelijoille suunnattu UPM Graduate Programme, Bioforce-harjoittelu sekä oppisopimuskoulutus on hyvin pitkälle vietyä heidän toiminnassaan. UPM Graduate Prgoramme antaa opiskelijan uralle vauhdikkaan lähdön sekä tarjoaa laajasti kehittymismahdollisuuksia ja 12 kuukauden mittaisen ohjelman päätteeksi yhtiö tarjoaa vielä vakituisen työpaikan. Bioforce-harjoittelussa opiskelija pääsee kehittymään kansainvälisissä tehtävissä ulkomailla ja oppisopimuskoulutus UPM:llä tarjoaa mahdollisuuden hankkia työkokemusta sekä suorittaa ammattitutkinnon töiden ohella. Saksassa esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen aloittaa vuosittain noin sata henkilöä, joista suurin osa koulutuksen käynneistä on myöhemmin työllistynyt UPM:lle.
Tulevaisuudessa UPM:n liiketoimintamalli tulee tekemään muutosta ja niin kaikkien muidenkin kannattavaan liiketoimintaan pyrkivien tulisi, mutta UPM:llä varsinkin kun siirrytään entistä enemmän biotalouden tuomiin mahdollisuuksiin. Tämän myötä samalla kun työpaikkoja karsiutuu, niin myös uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi bioanalyytikkojen tarve saattaa kasvaa, sillä viimeaikoina UPM on laajentanut toimintaansa myös kemikaalien valmistamiseen.
Lähteet:
Kustannuskilpailukyky ja kilpailukykysopimus
Kustannuskilpailukyky on talouden ulkoisen tasapainon mittaamiseen käytettäviä mittareita. Niiden tarkoituksena on antaa varoitusmerkkejä, jos talouteen on syntymässä pitkän aikavälin talouskasvua häiritseviä lyhyen aikavälin epätasapainotiloja. Pahimmillaan tällaiset epätasapainot voivat johtaa kansantalouden hallitsemattomaan velkaantumiskierteeseen. Erityisen hyödyllinen kustannuskilpailukyvyn mittari on sellainen, joka perustuu reaalisiin yksikkötyökustannuksiin. Tällaisen mittarin mukaan kustannuskilpailukykyä voidaan parantaa 1) tuottavuuden nopealla kasvulla, 2) työvoimakustannusten hitaalla kasvulla, 3) arvonlisäyksen hinnan nopealla kasvulla. Kilpailukyky riippuu siitä, millaiset yksikkötyökustannukset ovat suhteessa kilpailijamaihin ja vertailumaajoukon tulisi mielellään olla mahdollisimman laaja sekä kutakin maata olisi syytä painottaa sen mukaan, kuinka tärkeä kilpailija kyseinen maa on kansainvälisillä markkinoilla.
Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yrityksen kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, tukea julkisen talouden sopeuttamista ja edistää paikallista sopimista työ-ja virkaehtosopimistuen kautta.
Lähteet:
Kommentit
Lähetä kommentti