Kansantalous: Raha ja Rahoitusmarkkinat
Raha ja Rahoitusmarkkinat
Tässä tekstissä käsittelen rahaan sekä rahoitusmarkkinaan liittyviä käsitteitä ja lopussa kuvailen, mistä metsäteollisuuden toimialalla toimiva UPM Kymmene Oyj voi saada rahoitusta sekä mitä riskejä ne tuo mukanaan.
Raha
Raha on maksuväline ja ajan mittaan se on esiintynyt monessa eri muodossa maittain, mutta nykypäivän yleisimpiä maksuvälineitä ovat käteinen, pankkikortti sekä muut digitaaliset maksutavat kuten kryptovaluutta Bitcoin tai ihan perinteinen MobilePay. Alkujaan rahana toimi hopeatangot, vilja, korut ja kaikki muu mitä voisi kuvitella kauppiaan hyväksyvän maksuvälineeksi. Raha on jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa vaikka seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle ja toisessa suunnassa pankkitalletus on puolestaan pankin velkaa asiakkaalle. Raha syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainaa ja suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista ja keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia vaan ne harjoittaa rahapolitiikkaa.
Lähde:
Mitä tarkoittaa rahapolitiikka ja mitkä tahot siihen vaikuttavat Suomessa ja EU:ssa?
Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteuttamisesta ohjaamalla taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja. Euroalueella on yhteinen rahapolitiikka, josta huolehtii eurojärjestelmä. Siihen kuuluvat euroalueen kansalliset keskuspankit ja Frankfurtissa sijaitseva Euroopan keskuskpankki. Euroopan keskuspankin neuvosto on eurojärjestelmän ylin päättävä elin ja sen jäseniä ovat EKP:n johtokunta sekä euroalueen keskuspankkien pääjohtajat. Suomen Pankki kuuluu eurojärjestelmään, jonka rahapolitiikan päätavoite on hintavakuden ylläpitäminen ja siten euron ostovoiman suojeleminen. Euroalueen tärkein rahapolitiikan väline on ohjauskorko, josta päättää EKP:n neuvosto.
Lähde:
Rahoitusmarkkinat
Rahoitusmarkkinoiden pelikenttiä on useita ja ne kaikki toimivat omalla tavallaan, noudattaen kuitenkin pohjimmiltaan samoja pelisääntöjä. Primäärimarkkinat, jossa yritys laskee liikkeelle/myy omia osakkeitaan tai lainaa rahaa markkinoilta esimerkiksi laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainan. Sekundäärimarkkinat, jossa sijoittajien käymä kauppa liikkeellelasketuilla arvopapereilla kuten pörssissä. Sekundäärimarkkinoiden tärkein tehtävä on likviditeetin luominen kaupankäynnin kohteena oleville arvopapereille. Arvopaperimarkkinat, eli raha- ja pääomamarkkinat. Rahamarkkinat voidaan käsittää olevan nopean aikavälin rahoituksen markkinat ja pääomamarkkinat puolestaan käsitetään olevan pidemmän aikavälin rahoituksen tarpeisiin.
Ilman välikäsiä suoritettu rahoitus on suoraa rahoitusta kuten kauppaluotot, vipit, valtion obligaatiot ja osakkeet. Epäsuora eli välitetty rahoitus on rahoituslaitosten luotonantoa ja näitä tarjovat erilaiset instituutiot kuten esimerkiksi pankit. Rahoitusmarkkinoiden tehtävänä on allokoida eri sektoreilla syntyviä yli- ja alijäämiä eli käytännössä yhdistää tarve ja tarpeen tyydyttäjä. Rahan tuottamisen lisäksi rahoitusmarkkinat tuottavat valtavia määriä informaatiota eri sektoreiden toiminnasta, joka saattaa olla yksittäiselle ihmiselle hämmentävä kokonaisuus mutta osaavissa käsissä rahoitusmarkkinoiden tuottama informaatio on yhtä tärkeässä roolissa kun itse rahakin.
Lähteet:
Millaiset asiat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia rahoitusmarkkinoilla?
Tällä hetkellä ajankohtaisimpia asioita rahoitusmarkkinoilla on miten koronavirusepidemia vaikuttaa niin kuluttajien elämään kuin myös yrittäjien ja yritysten elämään. Lainoille myönnetään todennäköisesti huomattavia määriä lyhennysvapaata ja jopa joissain tilanteissa uskon että lainan takaisinmaksuehtoja muutetaan täysin. Globaalitaloudessa esiintyy huomattavasti kysyntä- ja tarjontashokkeja työntekijöiden lomautuksista aina toimintojen sulkemiseen asti. Tuoreimpien talousennusteiden mukaan koko maailmantalous ajautuu tänä vuonna taantumaan ja joissakin valtioissa bruttokansantuote voi supistua jopa useita prosentteja. Tämä tarkoittaa myös sitä että maailmankauppa tulee hidastumaan ja tuotantomäärät alenevat, jonka vaikutukset esiintyvät väistämättä metsäteollisuudessa varsinkin puuteollisuuteen. Sahatavaran toimitukset tiettyihin Euroopan maihin ovat vaikeutuneet tai kokonaan pysähtyneet, koska tavarantoimitukset Kiinasta Eurooppaan ovat pandemian vuoksi vähentyneet, kuljetuskonteista on syntynyt pulaa mikä johtaa rahtikustannuksien nousuun.
Lähteet:
Mistä eri rahoittajilta ja millä koroilla UPM voisi saada rahoitusta?
UPM:n lyhytaikainen rahoitus koostuu pankkilainoista ja yritystodistusohjelmista. Pidempiaikaista rahoitusta yhtiö hankkii pankkimarkkinoilta, julkisilta joukkovelkakirjainmarkkinoilta ja vakuutusmarkkinoilta. Rahoitusta voi näiden lisaksi saada EU:n Innovaatio- ja investointipaketista, korko- ja pääomarahastoista, vertaislainaajista sekä erilaisilta luotonantajilta.
Lainan nimelliskorko, voi olla lainatyypistä riippuen joko vaihtuva tai kiinteä. Vaihtuvakorkoisen lainan korko vaihtelee kulloisenkin markkinatilanteen mukaan ja tämä korko koostuu kahdesta osasta: viitekorosta sekä marginaalikorosta
Viitekorko, on markkinoiden yleistä korkotasoa ilmentävä korko, joka vaihtelee tietyin väliajoin vastaamaan vallitsevaa taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Käytännössä viitekorko on yleensä joko Euribor tai Prime. Euribor on Euroopan markkinoiden virallinen viitekorko, josta päättää Euroopan keskuspankki. Prime on jokaisen pankin tai rahoituslaitoksen itse määrittämä korko, joka seuraa yleistä talousmarkkinoiden korkotasoa.
Marginaalikorko, on puolestaan se osa lainasta, josta pankki kerää tuottoa lainaamilleen rahoille. Marginaali on usein asiakaskohtainen ja se määräytyy jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen luottotietojen, pankin tekemän arvion sekä aiemman maksuhistorian perusteella.
Lainan korkosumma riippuu lainatyypistä, jolla tarkoitetaan lainan maksutapaa. Lainan lyhennystapoja ovat annuiteettilaina, tasaerälaina sekä tasalyhenteinen laina.
Annuiteettilainaa maksetaan takaisin samansuuruisissa erissä, jotka sisältävät lainapääoman lyhennyksen ja korkokulut. Mikäli lainan viitekorko maksuaikana muuttuu, muuttuu myöskin maksuerän suuruus, mutta laina-aika pysyy aina samana.
Tasaerälaina puolestaan eroaa annuiteettilainasta siinä, että viitekoron muuttuessa muuttuu maksuerän sijaan laina-aika. Maksat siis laina-aikana samansuuruista maksuerää ja viitekoron muuttuessa muuttuu vain itse laina-aika eikä maksuerän suuruus.
Tasalyhenteisessä lainassa lainapääomaa lyhennetään samansuuruisissa erissä, mutta lainasta maksettava korkosumma lasketaan aina uudestaan jäljellä olevalle lainapääomalle. Näin ollen lainasta maksettava korkosumma ja täten myös maksuerä vähenee jokaisen kuukausierän kohdalla, koska lainapääomaa on aina vähemmän maksettavana.
Lähteet:
Kommentit
Lähetä kommentti